Sulo on tosiaan päässyt pari kertaa pellon reunaan kyyhkysjahtiin ja veneeseen sorsia kyttäämään. Harmi vain, että molemmilla kerroilla linnut pysyttelivät turvallisen välimatkan päässä eikä tosi toimiin päästy. Noh, intoa ja viettiä tältä koiralta ei ainakaan puutu ja näiden reissujen parasta antia on varmaan ollutkin maltin kasvattaminen.
Nenä nimittäin vie poikaa niin paljon, että kaupungissa alkaa kohta olla hankala (hidas) kulkea, kun pitäisi päästä joka hajun perään. Herkutkaan ei tahdo kelvata eikä pysähtymisestä ole mitään apua: Sulo kyllä muistaa tulla takasin aina kun hihna kiristyy, mutta vierellä/lähettyvillä pysyminen on kyllä todella työn takana. Ollaan nyt koitettu päivittäin antaa Sulolle etsimistehtäviä, jotta se pääsisi käyttämään nenäänsä enemmän, ettei tarvitsisi sitten kävelyllä hinkua jokaisen koiran/pupun/pikkulinnun perään. Kai tuo lähestyvä "murrosikä" on osasyynä tähän yli-innokkuuteen. :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti